Sisä-Savon Perussuomalaiset Rautalammin torilla 11.3.2023 alkaen klo 10!
Seurakuntavaalit 2018
Seurakuntavaalit 2018
Seurakuntavaalit järjestetään kuluvan vuoden syksyllä 18.11.2018. Seurakuntavaaleissa valitaan edustajat kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon.
Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9000 uutta luottamushenkilöä. He päättävät seurakuntayhteisön toiminnan päälinjoista. Muun muassa siitä, millaisia toimintamuotoja omassa kotiseurakunnassa järjestetään, kuinka seurakunnan taloutta hoidetaan, kuinka seurakunnan kiinteistöjä ja maa- ja metsäomaisuutta hoidetaan, keitä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pidetään ja keitä autetaan – missä ja miten. Yhteisiä tärkeitä asioita.
Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman seurakuntasi tulevaisuuteen.
Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan kaikenikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia luottamushenkilöitä eri aloilta. Kiinnostaako sinua vaikuttaminen omassa seurakunnassasi? Haluaisitko uudistaa toimintaa? Nyt on aika asettua ehdolle!
Ota yhteyttä oman kotikuntasi perussuomalaisiin valtuutettuihin tai Sisä-Savon Perussuomalaisten puheenjohtajistoon tai sihteeriin. Jos olet 18-vuotta täyttänyt evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen ja koet, että peruskristittyjen perusseurakuntalaisten edustajia tulisi olla rakentamassa toimivaa ja osallistavaa seurakuntayhteisöä, jossa kaikki seurakuntalaiset pidetään yhdenvertaisina mukana seurakunnan toiminnassa – arjessa ja pyhissä – Tule mukaan rakentamaan listaa seurakuntaasi.
TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN!
Eduskuntavaalit – Eurovaalit – Maakuntavaalit 2019
Eduskuntavaalit – Eurovaalit – Maakuntavaalit 2019
Maakuntavaltuustoon valitaan 59–99 jäsentä maakunnan asukasluvun mukaisesti. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on tyytyväinen, että vaalit siirtyvät eteenpäin vuodelle 2019 sote- ja maakuntalainsäädännön valmistumisen viiveistä johtuen. Siten puolueille jää riittävästi aikaa valmistautua vaaleihin.
Puolueille jää riittävästi aikaa ehdokasrekrytointiin ja vaalityön suunnitteluun. Kansalaiset ehtivät riittävästi perehtyä maakuntavaalien teemoihin ja puolueiden asettamiin ehdokkaisiin.
Vaaleja on tulossa tammikuusta alkaen silti riittämiin. Suomessa käytiin juuri presidentinvaalit. Maakuntavaalit järjestetään tulevana vuotena. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2019 ja vielä EU-vaalit touko–kesäkuun vaihteessa 2019.
Maakuntavaaleihinkin herättäneen, kun eduskunta alkaa puimaan maakunta- ja sotelainsäädäntöä. Eduskuntavaalit ovat taas omalta osaltaan pitkästä aikaa kiinnostavat. Presidentinvaalit herättivät mielenkiintoa, kun ehdokasasettelu myös pienempien puolueiden osalta vahvistui ja käytiin hyvää ja monipuolista presidentiaalista debattia.
Maakuntavaaliasioissa voi olla yhteydessä yhdistyksemme puheenjohtajistoon ja sihteeriin tai Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla valtuustoryhmien puheenjohtajiin.
Presidentinvaalit 2018
Laura Huhtasaarelta hyvä kampanja ja upea tulos Presidentinvaaleissa vaikeasta asetelmasta.
Suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa!
Tasavallan presidentin tehtävä on Suomen arvokkain instituutio. Sitäkin hoitaa kuitenkin ihminen. Ihmisenä edessänne haen luottamustanne teemoilleni. Suomen tasavallan on huolehdittava suomalaisten eduista myrskyisässä maailmassa.
Ulkoinen turvallisuus tuottaa sisäistä turvallisuutta, taloudellinen hyvinvointi mahdollistaa hoivan ja huolenpidon.
Teollisuuden viennillä maksamme omat laskumme, mutta rahamme eivät riitä maailman sosiaalitoimistona toimimiseen.
Suurvaltojen ristiriidoista meidän tulee pysyä ulkona ja luottaa vahvaan omaan puolustukseemme.
Liittovaltiokehitys ja hallitsematon väestöliike Välimeren eteläpuolelta ovat Suomelle uhka.
Pyydän sinua, suomalainen, mukaan. Suomi takaisin.
Laura Huhtasaari
Puoluesihteeri kuittaa ja kiittää
Puoluesihteeri kuittaa ja kiittää!
Lehdistötiedote
Helsinki 28.2.2017
Julkaisuvapaa heti
PS: n Slunga-Poutsalo:
Uskomaton suoritus kovan paineen alla
Perussuomalainen kenttä näytti taas, että median ja kisakumppaneidemme harjoittamalla mustamaalaamisella ei perussuomalaisia nujerreta, päinvastoin. Tämän totuuden vahvistavat ehdokasluvut. Noin yhdeksäskymmenessä kunnassa saimme enemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kolmessakymmenessä kunnassa on sama ehdokasmäärä kuin viimeksi. Yli 3 800 arjenosaajaa on perussuomalaisten kuntavaalilistoilla, kehaisi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
– Jälleen aktiivimme osoittivat, että me olemme gallupväitteistä huolimatta tukevasti neljän suurimman puolueen joukossa.
– Ehdokkaidemme laatu eri alojen arjen osaajina on timantin kovaa. Kuntalaiset voivat luottavaisin mielin äänestää puolestapuhujansa valtuustoihin perussuomalaisten ehdokaslistoilta.
– Kiitän kenttäväkeämme uskomattomasta suorituksesta. Työtänne yritettiin monin paikoin häiritä poikkeuksellisen kovilla hyökkäyksillä. Vetosimme aikaisemmin kaikkiin puolueisiin vaalirauhan puolesta. Turhaan. Uudistamme nyt vaalirauhavetoomuksen.
– Kaikille ehdokkaillemme toivotan rohkeatta tarttua omien kuntienne epäkohtien korjaamiseen. Jokainen teistä on arjen ammattilainen. Korjataan yhdessä politiikka ehjäksi ja puolustetaan eturintamassa suomalaisia, suomalaista työtä ja yrittämistä. Hetki vedetään henkeä ja sitten edetään kovalla sekä määrätietoisella jalkatyöllä kohti kuntavaalivoittoa, rohkaisi Slunga-Poutsalo.
Sisä-Savon Perussuomalaiset ry – Ehdokkaat
SISÄ-SAVON PERUSSUOMALAISET RY – KUNTAVAALIEHDOKKAAT (KLIKKAA KUVASTA EHDOKASESITTELYYN):
Rautalampi
Hänninen Jarmo
Jäntti Reino
Korhonen Sinikka
Lundberg Lauri
Matilainen Arttu
Puranen Pentti
Puranen Timo
Satuli Timo
Vesanto
Huuskonen Tero
Juutilainen Nina
Juutilainen Pinja
Mäki Raimo
Simonen Risto
Tuikka Paula (sit.)
Tervo
Harjumäki Lea
Liimatainen Matti
Niskanen Samuli (sit.)
Tähtivaara Juhani
Ehdolle! Kuntavaalit 2017!
Ehdolle! Kuntavaalit 2017!
Seuraavat kuntavaalit järjestetään koko maassa 9.4.2017. Oletko kiinnostunut vaikuttamaan oman kotikuntasi asioihin? Juuri sinä voit olla kuntapäättäjä, ilmoittaudu ehdolle!
Kuinka toimitaan
Ehdokkuutta on mahdollista hakea puolueen sähköisen vaalityökalun avulla. Kun sinut on hyväksytty ehdokkaaksi, voit vaalityökalun avulla muokata ehdokastietojasi myös itse.
Vaihtoehtoisesti voit myös pyytää, että oman kuntasi tai alueesi paikallisyhdistys (Sisä-Savon Perussuomalaiset ry) on yhteydessä sinuun. Oman alueesi paikallisyhdistys ottaa sinuun ilmoittautumisen jälkeen yhteyttä ja sopii mahdollisen ehdokashaastattelun järjestämisestä.
Linkki ehdokassivustoon, jossa tarkemmat ohjeet:
https://ehdolle.perussuomalaiset.fi/
Tervetuloa ehdokkaaksi!
Kaikissa ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa auttaa tukipalvelumme: tuki at perussuomalaiset.fi.
Voit ottaa yhteyttä suoraan Sisä-Savon Perussuomalaiset ry:n toimialueen kuntien (Rautalampi-Vesanto-Tervo) vaaliasiamiehiin:
Rautalampi: Pentti Puranen
Vesanto: Risto Simonen
Tervo: Juhani Tähtivaara
Yhteystiedot kohdassa Hallitus – Ota yhteyksiä ja tule juttusille!
Sisä-Savon Perussuomalaiset – Yleistä
SISÄ-SAVON PERUSSUOMALAISET – YLEISTÄ
Haluamme ja lupaamme toimia Sisä-Savon alueen kuntien asukkaille yhdistyksenä ja päättäjinä, jotka eivät katso pelkästään kunnan, vaan ennen kaikkea kuntalaisten etua.
Perussuomalaisten mielestä tärkeintä on kuunnella tavallisia kuntalaisia ja tarjota ihmisille ahkera sekä pettämätön vaihtoehto, joka puuttuu kunnassa oleviin epäkohtiin vallanpitäjien pientä piiriä pelkäämättömästi.
Sisä-Savon perussuomalaiset ovat tuore ja energinen yhdistys, jossa kuunnellaan kaikkien mielipiteitä. Pääset vaikuttamaan kotikuntasi asioihin. Meillä jokainen ihminen on arvokas. Olemme äänestäjiemme näköinen puolue, meillä ei pääse pitkälle pelkästään ulkonäöllä tai juoksuajalla – päässä pitää olla ajatuksia- vaikka niitä sinisiä…
Jotta saisimme lisää painoarvoa sanoille, pontta ehdotuksille ja voimaa vaatimuksiin tarvitsemme lisää tunnettavuutta, jäseniä puolueeseen sekä yhdistykseen ja innokkaita toimijoita ja tekijöitä.
Mukaan toimintaan on helppoa ja joustavaa päästä mukaan. Sisä-Savon perussuomalaisilla on mm. tapahtuma- ja virkistystoimintaa. Hallitus vastaa tapahtumien järjestämisestä jäsenkunnissa yhteistuumin. Rautalammin Pestuumarkkinat ovat olleet yhdistyksemme toiminnassa keskeisin vuotuinen yleisötapahtuma.
Yhdistyksemme toiminta alueella on ollut vahvaa, meillä on paljon suunnitelmia – osa toteutuu jo lähiaikoina. Seuraa tapahtumakalenteriamme ja lehti-ilmoittelua.
Tule mukaan tekemään hienoa yhdistystä mukavien ihmisten kanssa!
Suonenjoen Perussuomalaiset ry toimii vuoden 2012 alusta omana itsenäisenä paikallisyhdistyksenään. Perussuomalaisten kasvu Sisä-Savon alueella on ollut niin vahvaa, että katsoimme parhaaksi Suonenjoen kokoiselle kaupungille oman yhdistyksen ylösajon palvelemaan kaupunkilaisten tarpeita paikallisen päätöksenteon parissa Suonenjoen näkökulmasta tarkasteltuna. Suonenjoen yhteystiedot löytyvät piirin kotisivuilta.
Nyt jäsenkuntina yhteisellä toiminta-alueella ovat Rautalampi, Tervo ja Vesanto.
Tavataan kylillä ja tapahtumissa!
-Puheenjohtaja
Jäsenasiaa
Tule mukaan tekemään muutos!
Olet lämpimästi tervetullut mukaan perussuomalaisiin!
Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla hakemuksella. Voit ladata puolueen jäsenhakemuslomakkeen pdf-muodossa täältä:
Täytä ja allekirjoita lomake, ja lähetä se osoitteeseen:
Perussuomalaiset rp.
TUNNUS 500 9637
00003 VASTAUSLÄHETYS
Postimaksu on maksettu puolestasi, joten postimerkkiä ei tarvita.
Kuntarakennelaki lausunnoille
7.3.2013
KUNTARAKENNELAKI LAUSUNNOILLE
Kuntien itsehallinnolla sekä paikallistason asukasdemokratialla on tähän saakka ollut perustuslain suoja. Valtio ei ole puuttunut kuntien sisäisiin asioihin muutoin, kuin säätämällä kunnille lakisääteisiä vastuita ja velvoitteita. Valtio ei ole sinänsä myöskään valvonut kuntia, vaan kuntien toiminnan valvonta on läänitasoisen julkisen laillisuusvalvonnan piirissä.
Huomionarvoista kuntarakennelain tavoitteissa on se, että nyt kuntien suvereniteettiin, asukasdemokratian yhdenvertaisuuden periaatteisiin ja kuntien perustuslain suojaan puututaan. Kuntarakennelaki on kirjoitettu aiemman kuntajakolain päälle. Ministeriö voisi lakiluonnoksen mukaan tarttua kuntaan ja liittää sen toteuttamalla ns. erityisen kuntajakoselvityksen.
Rakennelain tavoitteet ovat ristiriidassa perustuslain ja kuntalain edellyttämien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tavoitteiden kanssa. Rakennelaissa ei riittävällä tavalla avata sitä, kuinka yhdenvertaiset asiakaslähtöiset palvelut ja paikallinen demokratia aiotaan toteuttaa käytännössä. Uuden megakunnan valtuustoon ja hallitukseen ei saada reuna-alueilta edustusta ja vaikutusvaltaa. Myös muut lähidemokratiaa tukevat toimielimet vaarantuisivat.
Perustuslakivaliokunnan aiemman kannan mukaan on ongelmallista, jos kuntapäätöksenteko ja lähidemokratian edellytykset loittonevat etäälle asukkaista. Onko perustuslakivaliokunta ja sen vastuu ja velvoite suojata perustuslain mukaista kunnallista itsehallintoa nyt vaiennettu tai ohitettu pilkkomalla kuntia ohjaava monisektorinen lainsäädäntö ohjaamaan kuntia puolen maakunnan kokoisiin kuntayksiköihin. Kunnista tulee subjekteja. Perustuslain mukaan kuntalaiset ovat subjekteja eli kuntalaisena ja asukkaana toimiminen ja osallistuminen kuuluu perusoikeuksiin.
Euroopan neuvoston laatimassa paikallisen itsehallinnon peruskirjassa rakennelaissa oleva ristiriita täsmentyy: “Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti”. Kysymys on kunnallisen itsehallinnon demokratia- ja läheisyysperiaatteesta. Suomi on allekirjoittanut Unescon kulttuuridiversiteettiä koskevan sopimuksen, jossa asukkaiden ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, paikallisen kulttuurin toimintaedellytyksiä tuetaan ja suojataan. Kuntarakennelaki ei kuitenkaan huomioi paikallisuutta.
Kuntarakennelakia silmäillessä ei voi välttyä siltä ajatukselta, että lainsäädännöllisellä ohjauspolitiikalla pyritään julkisen taloudellisen vallan, poliittisen päätöksentekovallan ja nykyisten kuntien omistusten keskittämiseen kuntalaisia eriarvoistavalla tavalla. Pitkällä aikajänteellä vaarana on suomalaisen monimuotoisen kulttuurisen diversiteetin mureneminen sekä paikallistalouksien elinkeinojen ja yritystoiminnan edellytysten tuhoutuminen. Tämä ei liene perustuslaillinen kuntalaisten perusoikeuksien toteutumisen tie.
Risto Simonen, PS
Perussuomalaiset yhteisen sateenkaaren alle
2.2.2011
PERUSSUOMALAISET YHTEISEN SATEENKAAREN ALLE
Tervetuloa Sisä-Savon Perussuomalaisten ensimmäiselle päivityksen ja rakentelun alla olevalle, kotisivulle. Yhdistyksien luvatussa maassa – Suomessa, tulet samalla tervehtineeksi sivullamme vieraillessa yhtä Suomen ja Sisä-Savon tuoreimmista yhdistyksistä. Paikallisyhdistyksemme perustava kokous nimittäin pidettiin 29.1.2011 Rautalammilla. Suonenjoen, Rautalammin, Tervon ja Vesannon perussuomalaiset kokivat tarpeelliseksi alueellisen yhteistyön lisäämisen tilanteessa, jossa sekä kuntien palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kuntien peruspalvelujen ja kuntien palveluvarustuksen riittävyys ja laatu ovat jatkuvasti eri tahojen tarkastelun kohteena.
Koemme, että verkostoitumalla ja lisäämällä sisäsavolaista yhteistyötä, voimme yhdessä omalta osaltamme hidastaa tai pysäyttää palvelukatoa alueeltamme. Palvelujen kehittäminen ja sopeuttaminen voi mielestämme suuntautua Sisä-Savon sisälle, sen sijaan, että palvelut siirtyvät maakunnalliselle tasolle ja alueelta pois.
Valtion Tuottavuusohjelma, Paras-hanke eli kunta- ja palvelurakenne- uudistus puitelakina ohjaavat ja saneeraavat voimakkaasti Suomen kunta- ja palvelurakenteita. Osittain tässä on menty myös kuntien itsemääräämisoikeuden alueelle. Kuntien ei tarvitsisi tehdä näinkin voimakkaita ylikunnallisia tai maakunnallisia palvelurakenteisiin kohdistuvia raskaita ratkaisuja ”pakotettuina”. Puitelakia voi tulkita joustavamminkin – Jos tahtoa on.
Lainsäätäjä ja valmistelija ei aina ole – etenkään kansan mielestä viisas. Tämän ovat osoittaneet niin Paras –puitelaki, Paska-laki (Laki haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä), kuin vaikkapa aselain uudistuskin. Jätevesiasetuksella puututaan haja-asutusalueilla alle 10 % osuuteen kokonaiskuormituksesta. Maa- ja metsätalouksien noin 90 % kuormitusosuudesta ei lainsäätäjä ole halkonut sanaakaan? Tarkoituksena on ilmeisesti maaseudun ihmisten ja haja-asutusalueilla omissa kodeissaan viihtyvien, luontoa ja ympäristöä muutoinkin kunnioittavien ”pienikakkaisten” ihmisten taloudellinen kyykyttäminen ja maaseudun alasajo.
Eikö totuus ole kuitenkin se, että kuntien palveluista kuntalaisen tasolla vastaavat tuntevat kuntalaisensa ja kuntalaisen ongelmat. Kuopiossako ratkaistaan Sisä-Savon asiakkaiden asiat ja ongelmat? Onko tavoitteena eriarvoinen Itä-Suomi, jossa maakuntaviranomainen värittömänä, hajuttomana ja mauttomana, paperinkalpeana byrokraattina ratkaisee jopa yli 100 kilometrin etäisyydellä olevan kuntalaisen asian tai ongelman – ikään kuin tuomioistuimessa kansliapäätöksenä.
Paras –puitelain mukainen järjestämisvastuun siirtäminen tarkoittaa sitä, että pienet kunnat eivät voi päättää kuntalaistensa saamista palveluista, mutta maksavat kustannukset. Palvelut heikkenevät ja siirtyvät etäämmälle. Päätäntävalta siirtyy etäämmäs ja jopa kuntien valtuustojen ulottumattomiin. Tällainen kehitys on sisäsavolaisittainkin kuntien itsemääräämisoikeuden, kuntalain ja kuntalaisten näkökulmasta jopa perustuslain vastaista. Kunta – ja palvelurakenteissa ollaan tekemässä raskaita rakenteellisia ratkaisuja, jotka voidaan jo nyt suunnitteluvaiheessa nähdä järjenvastaisina harharetkinä.
Sisä-Savon Perussuomalaiset puolustavat Sisä-Savon ja maaseudun ihmisten oikeutta saada veronkannon vastineeksi suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan oleellisesti kuuluvia julkisia peruspalveluja kohtuullisella saatavuudella ja saavutettavuudella suhteessa palveluetäisyyteen ja palveluviiveisiin.
Sisä-Savon Perussuomalaiset taistelevat näiden arvojen puolesta. Eikä luovuteta!
Risto Simonen, PS, k.valt.
Kuntakenttä murroksessa
4.9.2011
KUNTAKENTTÄ MURROKSESSA
Tuulen suunta on kääntynyt. Paras-hankkeen virtaukset eivät enää puhaltele kehyskuntien suuntaan. Nyt kuntien yli käy jopa toimivia ja kannattavia rakenteita kaatava taifuuni. Ministeri Virkkusen vetämä kuntauudistus- ja kuntarakenneryhmä hyökkää voimakkaasti erityisesti maaseutuelinkeinoissa kiinni olevia suurkaupunkien kehyskuntia vastaan. Tavoitteena on eriarvoistuva Suomi , jonka oikeutettuna veturina toimii megapolitalous ja keskitetty aluepolitiikka.
EU:n yhtenä tavoitteena oli eurooppalaisten alueiden, maaseudun ja omaleimaisen paikalliskulttuurin elinvoimaisena pitäminen. Euroopan rakenne- ja yhteisörahastoja on Suomessa käytetty menestyksellisesti alueiden ja maakuntien kehittämiseen. Rahastojen tuen avulla on kyetty rakentamaan pysyviä elinkeino- ja palvelurakenteita ja työpaikkoja. Hallituksemme kunta- ja aluepoliittinen linja on ristiriidassa siten myös EU:n aluepolitiikan kanssa.
Nyt tavoitteena on Suomen väestön repiminen kahtia – niihin, jotka haluavat asua megapoleissa ja suurissa kaupungeissa – ja niihin, jotka haluavat asua kaupunkien ulkopuolella, lähellä luontoa, omassa kodissaan viihtyisästi ja turvallisesti, tehdä työtä ja toimia elinkeinonharjoittajana tai yrittäjänä Suomen lakien edessä yhdenvertaisina, kasvattaen lapsensa riittävän etäällä kasvavista kaupungistumisen ongelmista mm. palvelujonoista, terrorismista, rikollisuudesta, suuronnettomuuksista, päihde- ja huumeongelmista, ghettoutumisen, lisääntyvän saaste-, jäte- ja päästökuormituksen haittavaikutuksista.
Suomen kunnissa on merkittävä määrä pien- ja PK-yrityksiä, jotka kantavat verotuloina valtion kassaan jytkyn määrän roposia silloinkin, kun pörssiyritykset yskivät. Nämä yritykset ja yrittäjät ovat omaehtoisesti omilla kriteereillään päätyneet investoimaan niihin kuntiin, missä yritykset sijaitsevat ja toimivat, työllistäen samalla merkittävän määrän alueiden ja kehyskuntien ihmisiä.
Nämä kymmenet tuhannet yritykset ovat vaarassa menettää tarvitsemaansa työvoimaa ja kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Nämä yritykset eivät siirry aluekeskuksiin, koska myös yrittäjät arvostavat mahdollisuutta mennä raskaan työpäivän jälkeen vetäytymään luonnon keskellä sijaitsevaan kotiinsa tai luontoa lähellä olevan harrastuksensa, kalastuksen, veneilyn tms. aktiviteetin pariin. Rakenneuudistusta voisi seurata konkurssiaalto ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menetys.
Perustuslaki ei sallisi kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan minkään syyn vuoksi. Lainsäädäntö on taannut kuntien itsemääräämisoikeuden. Nyt jopa ylijäämäisiä tilinpäätöksiä tekeviä toimivia kuntia aletaan kaataa talouspakottein. Paras –hankkeeseen on jo nyt syydetty miljardeja euroja. Paras-puitelaki ja uusi sosiaalihuoltolaki velvoittivat kuntia tekemään aluehallinnollisia rakenteita 20.000 asukkaan väestöpohjalle. Hajanaisia ja epäyhtenäisiä rakenteita luova himmelihallinnointi on edelleen usein vain kustannustehotonta tulonsiirtoa ja poliittista peliä, sillä se luo alueille paitsi kalliin aluehallinnon – mutta myös kasvavat toimeentulotuen ja KELA:n kustannukset. Virkkuslainen kuntarakenneuudistus on vaarassa kärjistää tätä kehitystä.
Jatkossa demokratia mitataan kilometreinä. Mitä edemmäs keskuksesta siirryt – sitä kauemmas demokratia sinusta loittonee.
-Risto Simonen, PS, k.valt.